Mini-retki Isonevan soidensuojelualueelle.

Mini-retki Isonevalle

Kaupunkilaisen näkökulmasta on paljon syitä, miksi jättää retkeily niille, jotka sitä jo harrastavat. Siis kun menee luontoon siellä on punkkeja, hyttysiä, hirvikärpäsiä, susia, karhuja ja vaikka mitä muita otuksia, joiden nimiä tuskin kukaan edes tietää. Retkeillessä tulee kuuma, jalat on rakoilla ja niitä itikoita on suut ja silmät täynnä. Joutuu muuten myös kävelemään ihan hirveitä matkoja, että pääsee päämäärään. Päämäärään, missä ei ole mitään. Päämäärässä ei ole latauspistettä uusimalle iPhonelle. Puhelimen ruudullakin näkyy vain 3g ja yksi, parhaimmillaan kaksi tolppaa. Vessoja ei ole. Jos nyt sitten hätätapauksessa on pakko käydä puskassa, niin missään ei ole paperia puhumattakaan juoksevasta hanavedestä. Puskassa muuten kun vilauttaa peränsä, niin hyttysillä on juhlat, all you can eat buffet. Siitä ei viikonkaan saikulla parane. Kantaahan hyttyset vielä vaarallisia tautejakin.

Päämäärässä ei ole latauspistettä uusimalle iPhonelle. Puhelimen ruudullakin näkyy vain 3g ja yksi, parhaimmillaan kaksi tolppaa

Ei, ei se mene niin. Toki onhan se niin, että kun oikeasti hyttysille paljasta ihoa näyttää, niin siitä todennäköisesti saa kärsiä. Hyttyset ovat osa luontoa ja niiden seurasta tuskin kukaan nauttii. Luonnolle hyttyset, ampiaiset, mehiläiset ja muut lentävät ilkimykset ovat pakollinen paha. Luonto tarvitsee kiertokululleen ikäviä asioita. Ilman kukkia ja mehiläisiä meillä ei olisi mitään.

Luonto on hyttysten ja muiden lentävien pirulaisten koti. Me olemme niiden vieraina ja talossa ollaan talon tavalla. Olemme vieläpä etuoikeutettuja, kun saamme nauttia tästä vieraanvaraisuudesta. Suomessa luonto kuuluu meille kaikille.

Jos haluat, että sinusta lähtee luonto pois, niin pysy poissa luonnosta.
– Juha Hurme

Helposti lähestyttävä Isonevan suoalue

Isonevan suoalue on helposti saavutettavissa. Lähellä Pomarkkua päätien varressa sijaitsee parkkipaikka, josta löytyy hyvät opasteet Isonevalle. Ilman opasteitakin suolle löytäisi, mutta tämäkin osa on asiallisesti hoidettu. Matkaa tieltä ensimmäiseen suokosketukseen on vain muutama sata metriä. Pitkospuureitti alkaa siis välittömästi.

Oma reissumme kohdistui Isonevan lintutornille. Pitkospuut Isonevalla ovat erittäin hyväkuntoiset. Matkalla lintutornille vain yhdessä kohtaa ”kakkosnelonen” sojotti hieman. Hyvin pieni haitta, sillä alle kaksivuotias taaperokin ylitti kohdan ongelmitta. Kehut saa siis Pomarkun kunta. Erittäin hyvin hoidettu ja helposti lähestyttävä suojelualue. Samalla alueella oli muitakin mielenkiintoisia paikkoja. Tien toisella puolella alkoi jonkun näköinen eräreitti, jonka varrella oli laavuja ja muita pysähdyspaikkoja. Retkelle.com tulee tulevaisuudessa tämän reitin tutkimaan.

Retkitarina Isoneva | Retkelle.com

Kesää odotellessa.

Isoneva itsessään on suoraan sanottuna aika karu paikka. Puolivälissä matkalla lintutornille suo näyttää puuttomalta, kutsumattomalta ja kuolleelta paikalta. Ajankohtamme retkelle oli kuitenkin loppu kevät. Luonto ei vieläkään oikein ollut herännyt. Isonevan suoalue on kukkaan puhjetessaan varmasti upea näky.

Kihokit ovat Isonevan nähtävyys. Kihokki on suomen soilla viihtyvä lihansyöjäkasvi, joka saa tarvitsemiaan typpiyhdisteitä hyönteisistä. Valitettavasti emme reissullamme nähneet yhtään kihokkia, koska kasvin kukinta aika on kesä–heinäkuussa. Hämmentävät lihansyöjäkasvit jäävät odottamaan löytäjäänsä.

Retkitarina Isoneva | Retkelle.com

Levähdys lintutornilla

Isonevan lintutorni on vanha, mutta hyväkuntoinen. Lintutornin juureen on rakennettu mukava tasanne, jossa oli mukava taas kokata retkikeittimellä sapuskat. Alueella ei saa tehdä avotulta ja siitä löytyy kiellot parkkipaikalla.
Lähellä lintutornia on muuten kalasääsken pesä, jossa näytti olevan jonkinmoista menoa. Myös kurki pariskunta liiteli saapuessamme taivaalla. Kiikarit kannattaa siis varata mukaan, sillä kesän edetessä linnustoa on varmasti runsaasti.

Mitenkäs ne muut eläimet? Emme nähneet yhtään punkkia, hyttystä, hirvikärpästä, sutta tai karhua. Hyttysten suhteen suolla on varmaan otollinen paikka lisääntyä kosteuden takia. Tosin, kun nyt vuonna 2017 on ollut niin kylmä kevät, hyttyset eivät ole vielä kävijää kiusaamassa.

Lapsiperheen valinta

Isoneva on lapsille hyvä antaa ensimmäinen kosketus luontoon. Helppo saavutettavuus, kaupungista ja normaalista metsästä eroavat maisemat tekevät Isonevasta loistavan retkikohteen. Ensimmäiset retket antavat lapselle ymmärryksen, että on muutakin kuin omat lähikulmat. Isonevan hyvin hoidetut pitkospuut ovat helppoa käveltävää sylihimoiselle kaksivuotiaalle vaikkakin matka lintutornille on noin parivuotiaalle liian pitkä. Lapsen kannattaa kuitenkin antaa kävellä mahdollisimman paljon. Välillä syliin ja sitten taas tarkkaavaisena haparoivan taaperon perässä. Kumisaappaitakaan reissulla ei tarvita, sillä jos harha askeleita ei tule niin pieni kuin suurikin reissaaja pysyy kuivana.

Retkenä siis Isoneva ei ole vaativa ja voidaankin puhua ”lälläri” eräreissusta. On kuitenkin helpompi pikkuhiljaa lisätä reissujen vaativuutta. Ensin kannattaa opettaa lapsi kulkemaan itse. Päälle kymmenen kiloinen lapsi tuntuu varsin painavalta lyhyelläkin reissulla. Pienet omat kävely hetket helpottavat kummasti kantajan taakkaa ja niihin lasta kannattaa kannustaa.

Katso lisää:

https://g.co/kgs/t82Kem

Huidankeidas, erämaa ja lähes koskematon luonto yhdessä

Mini-retki Huidankeitaalla

Olimme vaimoni ja taaperomme kanssa eräänä keväisenä viikonloppuna retkellä. Asumme Porissa, kaupungissa, jossa on Yyterin hiekkarannat, Porin Jazzit ja kaupungin katkaiseva Kokemäenjoki. Ei täällä oikeasti ole paljon muuta. Vai onko?

On täällä vaikka mitä. Ihan lähellämme on kaikkien yllätykseksi paljon kaunista luontoa. Tosin porilaiseen tyyliin siitä ei paljon elvistellä muille. Huidankeidas ei tosin itsessään ole osa Poria, vaan se kuuluu Honkajoen kunnalle. Huidankeidas on helposti saavutettavissa. Kyltit opastavat niin Kankaanpään kuin Merikarviankin suunnasta helposti perille. Määränpäässä odottaa parkkipaikka, josta pienen ”patikoinnin” jälkeen saavutaan suon reunalle. Olipa muuten Honkajoen kunta mukavasti kunnostanut tien joka vie lintutornille. Sora tosin oli tiellä enemmänkin vielä kasoissa eikä juurikaan helpottanut kulkua. Kokonaisuudessaan näytti siltä, että työ oli vielä kesken.

Pakko sanoa, että hienoa työtä Honkajoen kunnan toimesta. Mitä helpommaksi retkeily tehdään, sitä helpommin kaupunkilaiset ottavat ensimmäisen askeleensa kohti luontoa. Yritimme huonoilla maastokelvottomilla rattailla päästä tien päähän, joka vie suon reunaan. Ihan niin saavutettavissa paikka ei ole. Ei muuta kuin poika kantoon, kärryt tien sivuun ja taivaltamaan.

”Ihan lähellämme on kaikkien yllätykseksi paljon kaunista luontoa”

Hetken soista polkua käveltyämme näemme jo päämäärämme Huidankeitaan lintutornin. Lintutorni vaikuitti ihan uudelta ja se on rakennettu suon reunaan. Tornin alla on leveä tasanne, jossa on mukava valmistaa retkiruokaa ja keitellä kahvit.

Retkimuonaa

Tässä mielettömän simppeli resepti, joka maistui hyvin taaperollekkin.

  • n. 1dl luomu couscousia
  • n. 2dl kiehuvaa vettä
  • puolipurkkia tonnikalaa öljyssä(MSC)
  • ripaus ruususuolaa

Keitä vettä retkikeittimellä. Laita esim. kuksaan haluamasi määrä couscousia. Lisää tonnikala öljyineen. Sekoita. Lisää kiehuva vesi joukkoon, sekoita ja anna couscosin paisua 2 – 3min kannen alla. Käytä kantena mitä vain kuksan päälle tiivisti sopivaa asiaa. Lisää tämän jälkeen suola ja nauti!

Ei mitään gourmetä, mutta maistuu erittäin herkulliselta tuulisessa lintutornissa. Pentukin pyysi lisää. Suosittelen.

Lintutornin upeat näkymät

Kun kiipesimme torniin ja näimme maiseman, oli vaikea uskoa, että olemme lähellä Kankaanpäätä. Tornista näkee helposti 180-astetta koskematonta suoaluetta. Pieniä suolampia ympäriinsä ja yhdessä niistä lipui tyylikkäästi joutsenpariskunta. Muita lintuja tai eläimiä emme nähneet. Toivottavasti näemme kesällä eläimistön koko komeudessaan, kun uudelleen vierailemme tällä soisella keitaalla.

Luonto suolla oli vasta heräämässä kevääseen. Vehreää ei näkynyt vielä juuri missään. Ilmassa oli hyisestä tuulesta huolimatta kuitenkin selvää se, että kesä on väistämättä tulossa.